Sisäinen lohikäärme

Hiljaista on. Joten on ollut hyvää aikaa miettiä syntyjä syviä ja jopa löytää vastauksia.

Kun edellisessä tekstissä mainitsin että jokin muuttuu, niin sehän olen minä. Miksi sitä outoa tyhjyyttä ihmiset kokeilevatkin paikata rahalla, tavaroilla tai parisuhteilla?

Noh, toki tyhjyyttä on monenlaista varmasti täällä.
Viime yönä mietin tätä asiaa ja että mikä minua vaivaa. Tuleekin mieleen buddhan pari lausetta

"Älä ole riippuvainen mistään, jopa varjosi jättää sinut kun olet pimeydessä"

"Kärsimyksen juuret ovat kiintymyksessä"

Vaikka kuinka aina koitan aina väittää vastaan, nautin yli kaiken siitä olotilasta kun tämä sisäinen lohikäärme herää. Tuntuu siltä että koko maailma vuotaa verta kun se kävelee rinnallani.
Pitää alkaa vaan hyväksymään tämä tosiasia, että kaikki päätökset mitä olen tehnyt, jokainen vie askeleen lähemmäksi lohikäärmettä.

Tyhmältähän sellanen lohikäärme kuulostaa. Mutta jokainen meistä on sen kanssa kävellyt joskus.
On opittava vaan hyväksymään tämä tie, ja ymmärtämään mikä tämä lohikäärme oikein on.

Muuten ajaudun johonkin epätietoisuuden ja ymmärtämättömyyden tilaan, jonne en halua.

Loppuun vielä hauska lainaus.

"Moni pelkää pimeää ja yksinäisyyttä koska siellä asuu meidän pedot ja pelot, mutta entä se joka oppii kesyttämään nämä?"

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Omia ajatuksia välillä...

vaikeita aikoja.

koronan keskellä iloa🙃